17. joulukuuta 2017

17. luukku


Kun ongelman tunnistaa ja tunnustaa, ollaan matkalla ratkaisuun.

Näin ylevän lauseen takana on suuri totuus. Huomasin nimittäin, että kun näin julkisesti näitä keskeneräisyykisään esittelee täytyy tehdä jotain  valmiiksi saakka.
Tänään olen oikein ajan kanssa virkannut sinistä palapeittoa (ks. 6. luukku) ja päättänyt saada sen valmiiksi joulupukin pakettiin. 
Onneksi neiti Marple tuli apuun ja puolentoista tunnin virkkausistunnon aikana viimeinenkin pala kasvoi reilusti. Sunnuntai-illan ilona on vielä Jäljet päättyvät Berliiniin. 

Kuvassa on kahden kesän takainen yritys. Kesäpaidan etukappale on ollut valmiina jo pari vuotta. Takakappale saattaa jäädä puuttumaan ikuisiksi ajoiksi. 

Mutta kannustukseksi laitoin kuvaan mukaan ensi vuoden kalenterista kulman. 
Olisiko vuosi 2018 keskeneräisten valmistukseen keskittyvä vuosi?


Paistaa se päivä lumikasaankin

Ei kommentteja: