11. joulukuuta 2017

11. luukku


Nyt on pakko tunnustaa.
Aloitin uuden käsityön, vaikkei pitänyt.

Mut ku, mut ku, mut ku.....
Mutta kun  kauppaan tuli niin kiva lanka ja pakkohan sitä oli kokeilla---

Nyt ku, nyt ku, nyt ku....
Kaikista langoista kuuluu tehdä pieni mallitilkku ainakin---

Sit ku, sit ku, sit ku....
Sitten kun kaikki keskeneräiset on tehty, maailma olisi ihan tylsää---

Aina ku, aina ku, aina ku....
Aina kun uutta työtä aloittaa tulee mahtava ja kaikkivoipainen olo! 

Paitsi nyt, kun pitsineule ei meinaa onnistua.

Sitku-elämä on mutku-elämää. 





Ei kommentteja: