Liian pitkään olen ollut vaiti. Mutta vain blogissa. Ylistaronkadun koululla on saanut puhua ja selitellä jo muutaman viikon ajan. Ja siitä syystä onkin jäänyt tämä sosiaalinen media vallan paitsioon. Tärkeintähän kuitenkin on naamatusten tekeminen verrattuna tämmöiseen digitaaliseen ja kasvottomaan kanssakäymiseen.
Sidosoppia olen saanut pitkästä aikaa opettaa. Aiheen mukainen laventaminen ja yhdistetyt toimkkaat lävähtivät kolmen viikon aikana valkokankaalle melkein tuskitta. Sen sijaan nastallinen ja leppäliina tuottivat ylimääräisiä valmistelutunteja iltaisin. Siinä vaiheessa kun opiskelijat ryhtyivät kysylemään aiheesta, tiesin, että
Huomenna jatkamme kasviväreillä värjäystä ja kasviväripainantaa. Täällä etelässä kun koivutkin vielä vihertää ja ensi viikoksikin luvataan lämmitä säätä, kasveja voi hyvin vielä käyttää värinlähteinä.
Perjantaina Loimaalla vietetään Kauppojen yötä. Oma pikkuinen lankakauppani palvelee asiakkaita klo 21 saakka ja silloin voi tulla vaikka oman käsityön kanssa seurustelemaan kaupalle. Ihan kuin ennen vanhaan ompeluseuroissa. Vanha Elmiira sinnittelee kivijalkakauppana sitkeästi, vaikka prismat, sittarit ja litlit viekin kansaa suuremmille parkkipaikoille. Vaihtoehtojen puolesta ja niitä tarjoten.
Lämmintä syyskuuta ja sadonkorjuun onnea.
