23. kesäkuuta 2012

Laiturilta pudonnut


Olo on kuin laiturilta pudonneella. On se eri asia, jos hyppää laiturilta uimaan, kuin että putoaa... Osui keskiviikkona kohdalleni semmoinen "ei niin hyvä" -päivä. Päivä, jolla on melkoiset seuraamukset työelämässäni.  Tosin tämän kesäloman jälkeen työt alkavat vasta syyskuussa, joten laskettakoon se niihin vähäisiin ilonpilkkuiin, joita nyt taivaalla näen.

Ääh. Eipäs nyt synkistellä. Suomen kesä on kauneimmillaan ja vietän sitä ihan keskellä Suomea, Keiteleellä. Valtaisa määrä ystäviä toivotteli hyvää juhannusta ja siitä voin olla liikuttuneen onnellinen. Lisäksi mökkinaapurillamme on ollut aivan uskomattoman hyvä kalaonni, josta olemme vain voineet nauttia, koska kalafileet on toimitettu meille niin tuoreena kuin se ollenkaan on mahdollista!





Aurinkoinen sää on suosinut lomalaisia ja aurinko heittää hienoja varjoja rappusille, melkein kalligrafiaa...




Jotta ajatuksiin tulisi jotain mukavaakin, olen virkkaillut terassilla afrikankukkia matonkuteista. Yksinään näistä saa hienoja pannunalusia ja yhteen ommeltuina pikkuisia mattoja. Idean sain jo viime vuonna Jokiläänin näyttelyssä. Leena oli sommitellut niin ihanan sinisen maton, ettei ajatus antanut rauhaa ennekuin pääsin sen itsekin toteuttamaan. Terveisiä Forssaan! Käsillätekeminen on parasta terapiaa, silloin kuin  potuttaa, eikä uudet perunatkaan auta, vaikka kuinka hyviltä maistuvatkin- siis perunat.


Vaikka juhannuksesta pessimistit kääntävät jo ajatukset syksyyn, ajattelin nautiskella sen minkä jaksan. Siellä täällä ja tien päällä. Mukavaa ajattelemista ja puuhaa tuo näyttelyjärjestelyt Jokioisten Tapulimakasiinille heinä-elokuussa. Siitä tarkemmin tällä viikolla.


Aurinkoa ja ajatuksia.

15. kesäkuuta 2012

Jo lämpenee


Hienostunut laukku Jokiläänin kansalaisopiston kevätnäyttelystä

Kyllä saa taas olla kiitollinen ympärillään olevista ihmisistä! Olen valitellut sitä kameran johtoa, se kun tuli siivottua oikein kunnolla juhlien alla. Ei ole vieläkään löytynyt... Mutta sitten. 
Nuorissa on tulevaisuutemme. Riemuylioppilaamme vinkkasi, että eikös läppärissä ole semmoinen kortinlukija....Että tuli sekin sitten tutuksi tämmöiselle varttuneelle bloginikkarille. Löytyi kolo ja koloon sopiva kortti. Hienoa. Ja sen kunniaksi tarjoilen teille nyt pari kuvaa Jokiläänin kansalaisopiston kevätnäyttelystä. Niin hienoja töitä, että kateeksi käy. Semmoistahan tämä työ on. Naapurilla on aina paremmin.Tästä johtuen jaksammekin joka vuosi ylittää itsemme, niin opiskeljat kuin opettajatkin.
Mutta nyt on kesätauon paikka ja ideoita ja inspiraatioita pitää nyt säilöä ja sitten jalostaa syksyllä ja talvella upeiksi tuotteiksi.


Jokioisten kalligrafiaryhmän yhteistyö syntyi Vivianin studiolla

Kalligrafiaa laitan tähän ihan siitä syystä, että olen juuri pakannut terät, paperit ja musteet kolmen päivän kalligrafiasymposiumia varten. Pääsen huomenna Cherrel Averyn oppiin ja olen ihan täpinöissä. On taas niin toisenlaista kuin nämä opiston ohjelman oikolukemiset, jota nyt olemme urakalla suorittaneet muutaman viikon ajan.

Että näin. Johto edelleen hukassa, mutta kuvat löytyi kortilta. Aina löytyy uusia väyliä pattitilanteesta. Kiitos Pavelle.

9. kesäkuuta 2012

Juhannus lähenee


On kuulemma kesäkuu. Juhannus ihan kohta. Taivas vihmoo vettä ja sisälläkin paleltaa. Ne kuuluisat sata samettikukan tainta ovat nupulla, mutta keltaiseen kukkaloistoon on veilä matkaa. Sataa laariin, sanotaan. Mutta nyt alkaa kohta olla jo vesivahinko käsillä...Ajattelin liittää lämpimiä ajatuksia ja kuvia kevätnäyttelystämme. Silloin, huhtikuussa, oli lämpimämpi kuin nyt!!!

Taidokasta pitsineuletta, lämmittäisi nyt hartioilla!


Pastellin savyinen lettimatto on kuin karamelli ja sopii kesäkotiin, isoon ja pieneen

Vanha rakas Lumihiutale-sidos ja sinivuokkomaalaus

Neulakinnastekniikan voi opetella Leenan kurssilla ja lämmintä piisaa

Nyt sade taukosi. Ehkä taivas kirkastui vähän. Pihlajat kukkivat ja sireenit tuoksuu. Kalenteri kertoo, että nyt on kesä. Oikein mukavaa loma-aikaa ja vapaa-aikaa. Opistossa tapahtuu koko ajan, vaikkei aina näy ja kuulu. Juhannukseen on vielä aikaa, siitä sitten lomalle.

4. kesäkuuta 2012

Kylmää kesäkuuta


Miten ripustan tai roikotan ryijyä?

Harvakseltaan on tullut päivitettyä opiston kuulumisia viime aikoina. Ei johdu siitä, etteikö olisi ollut aihetta, vaan siitä että liian monia tärkeitä asioita pyörii pienen ihmisen mielessä. 
Olemme saaneet ensi kauden opinto-ohjelman jo luettavaan kuntoon. Kurssit ja luennot ovat nyt tarkastuskierroksella ja sen jälkeen toivottavasti painokuntoon ja elokuussa jakoon.
Mikäli uudet suunnitelmat toteutuvat ainakin vanhojen tekstiilien kunnostus ja huolto -kurssi luulisi vetävän kiinnostuneita ihmisiä kuulemaan mitä aarteille voidaan tehdä. Kuvan kauhea esimerkki on eräältä kirpputorilta, jossa kaunis ryijy oli laitettu todellakin roikkumaan! Takapuolelle kurkistaessa tuli semmoinen olo, ettei tämä kaunis tekstiili kestä paria viikkoa kauempaa tämmöisessä "hirressä", langat yksikertaisesti pettävät ja sen jälkeen ryijyn kunnostaminen onkin suururakka. Mutta syksyllä alkavalla kurssilla tulette kuulemaan ja näkemään, millaisia pelastusoperaatioita voidaan tehdä huonokuntoisellekin ryijylle- mielenkiintoista!
Olemme saamassa uudet tilat kädentaitoainelle. Se olisi todellinen onnenpotku tai oikeammin työvoitto, sitähän olemme kinuneet jo kauan. uuden tilan myötä onnistuu viikonloppukurssitkin hienosti ja opettajien kirja- ja tarvikekantamukset kevenevät huomattavasti. Mutta tästä en voi enempää hiiskua, kun lopullinen varmuus on vielä kuulematta, mutta pian...
Henkilöstömuutoksia tapahtuu tänäkin vuonna opistossamme. Elokuun alussa aloittaa ainakin uusi rehtori, joka on yhteinen Auranlaakson kansalaiopiston kanssa. Kuluvan työkauden opinto-ohjelmahan ilmestyi  yhteispainoksena naapuriopiston kanssa. Tulevan kauden opinto-ohjelmasta on luvassa vielä komeampi ja toivottavasti sisällöltäänkin mielenkiintoinen. 


Farkkunalle loikoili kevätnäyttelyssä villapaita päällä!
 
Kesäkuu alkoi sateisissa merkeissä ja todella kylmänä. Lomatunnelmat saavat vielä odottaa, sillä muuttohommissa voi mennä vielä jokunen työpäivä!
Nyt pitäisi löytää se kameran ja tietokoneen väliin tuleva johto, jotta uudemmat kuvat saisi siirrettyä blogiin... 
Juhlien järjestämisen haittapuolia on se, että siivotessa tavarat muuttavat paikkaansa ja juhlien jälkeen on kamalan vaikea löytää tiettyjä juttuja...pitänee etsitä vielä.